Royal Comics Syndicate ottaa vastaan sarjakuvantekijöiden ehdotuksia uusiksi kansainvälisiksi menestyssarjakuviksi. Ennen kuin lähetät näytteitä tai otat yhteyttä syndikaattiin, lue tämä sivu huolellisesti läpi.

Ehdotuksia voi lähettää sähköpostitse tai kirjeitse. Jos lähetät kirjeitse, älä lähetä originaaleja, vaan valokopiot tai tulosteet. Jos lähetät sähköpostitse, sopiva tiedostomuoto näytteille on esim. jpg ja kuvaleveys 600-800 pikseliä. Jos stripit ovat nettisivuillanne, riittää pelkkä linkki materiaaliin.

Mikäli haluat sarjakuvasi mahdollisimman laajaan kansainväliseen levitykseen, seuraavat asiat voivat auttaa luomistyön alkuvaiheessa:

• Kaikkien osapuolten (lehtien, tekijän, syndikaatin) kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että sarjan tuotanto on pomminvarmaa. Mikään lehti ei kauan pidä valikoimissaan sarjaa, jonka tuotannossa on katkoksia. Varsinkin päivittäissarjan tekeminen on erittäin aikavievää ja käytännössä sen täytyy olla päätyö, jotta jälki voi olla laadukasta. Vaikka syndikaatti käyttäisi kaikki mahdolliset resurssinsa myyntiin ja markkinointiin, ei sarja välttämättä ensimmäisten kuukausien aikana saavuta yleisönsuosiota ja saa julkaisupaikkoja. Jos sarjakuva saataisiinkin myytyä johonkin pienempään lehteen, joka maksaisi vaikka 20 e päivässä, tekijän täytyisi tällä hinnalla tehdä sarjakuva joka päivä. Kuka tekee täyspäiväistä työtä 300 e:lla kuukaudessa? Yhtälö on käytännössä mahdoton.
  
  Iso lehti taas pystyy maksamaan perustoimeentulon mahdollistavia palkkioita: joka päivä julkaistavasta stripistä 120-170 euroa, viikottain julkaistavasta stripistä 270-620 euroa ja kuukausittaisesta sivusta 1500-2500 euroa (ensijulkaisuoikeuden hintoja). Näillä hinnoilla iso lehti varmistaa sen että tekijä pystyy sarjakuvaa tekemään, eikä joudu haalimaan liikaa muita töitä sieltä täältä. Hintaan ja lehden maksuhalukkuuteen vaikuttaa myös lehden levikki, julkaisualueen laajuus, lehden peittävyys, sarjan laadukkuus ja tekijöiden nimekkyys. Vertailun vuoksi pienemmälle lehdelle voidaan sama sarja myydä kertajulkaisuoikeudella jopa 10-20%:lla siitä, mitä iso lehti maksaa ensijulkaisusta. Syndikaatillamme on käytössä monipuolinen funktiopohjainen hintalaskuri, joka laskee hinnan lehdelle kuin lehdelle.
  
  Varmistaaksemme säännöllisen sarjakuvan tuottamisen suosittelemme, että myyt itse sarjan ensin johonkin isoon valtakunnalliseen lehteen (mm. Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Iltalehti, Maaseudun Tulevaisuus, Apu, Seura, Suomen Kuvalehti) tai muuhun hyvin maksavaan lehteen, ja tarjoat sen jälkeen meille. Itse pystyt myymään sarjan yhteen lehteen, mutta kun haluat saada sarjan kymmeniin, jopa satoihin lehtiin maailmassa, silloin tarvitset syndikaatin resursseja. Lisäksi kun ensimmäinen julkaisukynnys on ylitetty, on se yksi osoitus sarjan laadusta ja myyntikelpoisuudesta. Jos taas mikään iso lehti ei pitkänkään yrittämisen jälkeen sarjaa suostu julkaisemaan, kannattaa kysyä, voisiko sarjaa eteenpäin kehittämällä saada siitä julkaisukelpoisen. Jos mikään ei auta, voi olla järkevää kokeilla jollain toisella sarjalla. Hyvä tekijä löytää kuitenkin ennen pitkää oman paikkansa.
  
  Sen lisäksi että isot lehdet saavat paljon sarjakuvaehdotuksia, ne myös ottavat itse suoraan yhteyttä sopiviksi katsomiinsa tekijöihin, kun sopiva julkaisupaikka avautuu. Tällöin vahvoilla ovat ne tekijät, joilla on ennestään nimeä ja mittavaakin tuotantoa. Siksi suosittelemme, että teet paljon erilaisia sarjakuvatöitä eri julkaisupaikkoihin, hiot ammattitaitoasi, hankit yleisöä ja nimeä ja pidät linkkisi, yhteystietosi ja työnäytteesi esillä useilla foorumeilla:
  www.kahkonen.com Suomalaiset sarjakuvantekijät -lista
  www.sarjakuvantekijat.fi Linkkilista
  www.kvaak.fi Linkkilista
  www.kupla.net Tekijämatrikkeli
  www.grafia.fi Tekijätori
  
  
• Ennen työskentelyn aloittamista kannattaa varmistaa, että sarjakuvan mittasuhteet vastaavat alan vakiintunutta käytäntöä. Tutustu siis sanomalehdessä julkaistavan arki- ja sunnuntaistripin vakiintuneisiin mittasuhteisiin (PDF-tiedosto).
  
  
• Jos haluat toimittaa sarjakuvia itse lehtiin, voit käyttää painokelpoisten pdf-tiedostojen tekemiseen Royal Comics PDF Creatoria. Ohjelma yhdistää tussaus- ja väritystiedoston pdf-tiedostoksi ja tekee haluttaessa myös värierottelun.
  
  
• Nykyään sarjakuvat toimitetaan julkaiseville lehdille tiedostoina. Jos haluat toimittaa (värillisiä) sarjakuvia syndikaatillemme, tutustu ensin väritysohjeisiin (PDF-tiedosto). Ohjeissa on myös vinkkejä mustavalko-originaalin skannaukseen.
  
  Tässä kuitenkin tiivistetysti värittämisen pääperiaatteet. Mustavalkoisen tussipiirroksen tarkkuuden on syytä olla julkaisukoossa vähintään 900 dpi (yleinen suositus on 1200 dpi) ja kuvamuodon 1-bittinen (Lineart/Bitmap). Väritystä ei ole järkevää tehdä samaan kuvaan, vaan se kannattaa tehdä erilliseen tiedostoon, joka sisältää pelkästään värityksen ja jonka julkaisukoon tarkkuus on 300 dpi ja kuvamuodon RGB (esim. Adobe RGB (1998) tai sRGB IEC61966-2.1). Molempien tiedostojen fyysinen koko (tulostuskoko) täytyy asettaa oletettuun julkaisukokoon, joka on yleensä leveydeltään noin 18,6 cm.
  
  Tussausta ei kannata värittää suoraan isoon kokoon, vaan resamplata se ensin pienemmäksi (esim. 450 dpi). Jotta vältetään valkoiset alueet tussiviivojen kohdalla, voi tämän pienennetyn tiedoston tussiviivat ohentaa (thinning) 1 pikselin levyisiksi esim. ilmaisella Wintopo-ohjelmalla. Pienennetty tussaus ja ohennettu tussaus asetetaan päällekkäin layereita tukevassa kuvankäsittelyohjelmassa (esim. Photoshop) ja väritys tehdään ohennettun tussaukseen. Lopuksi poistetaan musta ja skaalataan (nearest neighbor) 300 dpi:ksi.
  
  On olemassa myös tapa, jolla tiedostoon jäävät valkoiset 1 pikselin levyiset ohennettujen tussiviivojen kohdalle tulleet aukot saadaan poistettua, jotta värialueet ovat suoraan toisissaan kiinni. Valitaan kuvasta kaikki täsmälleen valkoinen (Magic Wand tolerace=0), poistetaan valkoiset, monistetaan tämä layer kahdeksi uudeksi layeriksi ja liikutetaan näitä uusia layereita toista 1 pikseli ylöspäin ja toista 1 pikseli oikealle. Sitten litistetään layerit (flatten) ja nähdään, että värialueet ovat suoraan toisissaan kiinni.
  
  Väritys tallennetaan TIF-tiedostoksi, samoin tussaus, mutta ei kumpaakin samaan tiedostoon. TIF-tiedostojen pakkaustavaksi kannattaa valita ZIP tai LZW, mutta JPG-pakkausta kannattaa välttää, koska se muuttaa kuvainformaatiota. Piirtäjä toimittaa syndikaatille nämä erilliset tiedostot. Syndikaatillamme on käytössä PDFlib, jolla tussaus- ja väritystiedostot yhdistetään "lennossa" tiedostoja ladattaessa. Samoin värierottelut tehdään ladattaessa, jotta jokainen asiakas saa täsmälleen omalle painokoneelleen räätälöidyn erottelun. Tämä on mahdollista, kun piirtäjä sisällyttää väritystiedostoon käytetyn RGB-väriprofiilin tai ilmoittaa syndikaatille, mitä profiilia ohjelmassa on käytetty. Värihallitulla työnkululla varmistamme värimerkitysten säilymisen myös toimitettaessa sarjakuvia ulkomaille, joissa käytetään erilaisia painomusteita kuin kotimaassa.
  
  Tutustu myös täällä oleviin pdf-esimerkkitiedostoihin, niin näet mitä stripeille tapahtuu kun piirtäjä on toimittanut ne syndikaatille.
  
  Lisätietoja tiedostojen tekemisestä saat ottamalla yhteyttä Royal Comics Syndicateen.
  
  
• Useisiin lehtiin tarkoitetussa sarjakuvassa voi olla vaikeaa käsitellä joitakin ajankohtaisaiheita (kuten vuodenaikakierto, juhlapyhät, lomat), koska lehdet voivat aloittaa julkaisun milloin tahansa ja julkaisutahti voi olla mikä tahansa. Talviaihe keskellä kesää saattaa herättää hämmennystä ja kesäloman vietto talvella voi myös herättää hilpeyttä.
  
  
• Samaa sarjakuvastrippiä saatetaan julkaista vielä vuosikymmenien päästä, joten päivänpolttavat aiheet vanhentuvat hyvin nopeasti.
  
  
• Sarjakuvaa saatetaan julkaista missä päin maailmaa tahansa, arabimaissa, Australiassa, Kiinassa jne. Jos sarjakuva pohjautuu johonkin kansalliseen aiheeseen, jota ei juurikaan tunneta muissa kulttuureissa, sitä voi olla mahdoton lokalisoida. Tästä ei voi antaa mitään ohjeita, koska aiheen käsittelytavalla on hyvin suuri merkitys ymmärrettävyydelle.
  
  
• Kielelliset vitsit voivat olla mahdottomia kääntää kielestä toiseen.
  
  
• Sanomalehtisarjakuvan lukijajoukko on hyvin heterogeeninen sekä iän että maailmankatsomuksen puolesta. Kaikkia ei voi miellyttää, eikä tarvitsekaan ja rajoja täytyy voida rikkoa ja uutta luoda, mutta sarjakuvantekijän kannaltakaan ei ole mukavaa, jos syndikaatti tai lehden päätoimittaja joutuu hyllyttämään jatkuvasti strippejä. Jotkut piirtäjät jopa ylpeilevät sensuroitujen strippien määrällään ja julkaisevat niitä internetissä, ja tietysti sensuroidut ovat mitä kiinnostavinta materiaalia tekijän tuotannosta kiinnostuneille.

Kukapa olisi osannut vuosikymmen sitten arvata, että siasta ja naisesta kertova sarjakuva voi tänä päivänä olla yksi levinneimmistä kotimaisista sarjakuvista. Emme tiedä, mitkä suomalaiset sarjakuvat tulevat lähivuosina pääsemään samaan joukkoon kuin Dilbert, Lassi ja Leevi, Jere ja Tenavat. Uskomme, että sen täytyy olla omaperäinen, samaistettava, viihdyttävä ja särmikäskin. Jos Sinulla, arvoisa sarjakuvantekijä, on pöytälaatikossasi tai päässäsi sarjakuva, jolla arvelet olevan kansainvälistä menestyspotentiaalia, kannattaa ehdottomasti lähettää meille näytteitä.

Katso yhteystiedot.